Läskiahdistusta

Soori, mun oli oikeasti tarkoitus kirjoittaa eilen ja toissapäivänä, mutta mä ihan oikeasti unohdin, eikä mulla ollut aikaakaan sen puoleen.

triggerwarning
-----------------

Mulla on tällä hetkellä ihan jäätävä läskiahdistus. Mä vaan lihon ja lihon ja lihon tällä menolla. Mä en oikeasti sais syödä enää tällä viikolla mitään, jos haluaisin olla järkevä (En siis oo laskenu kaloreita), mutta ei. Mä vain vedän karkkii keksii ja karjalanpiirakoita. Sunnuntaina kävin subwayssa, koska en kerennyt syödä kotona ennen tänne lähtöä. Se oli ihan ok, koska otin 15cm subin.

Eilen olin syönyt jo iltaruoan, kun kämppis pyysi mukaan heseen. Se sai mut mukaan, koska en viitsinyt kieltäytyä toista kertaa putkeen. Pyydettiin sinne mukaan muutama muukin opistolta ja reissu oli ihan super mukava muuten, mutta söin kanahampurilaisen ja mansikka smhootien. Vittu mä oon läski!

Mä ihmettelen miten ihmiset kehtaa olla mun kanssa missään tekemisissä. Mä oon vaan niin helvetin läski, ettei mun oo järkee elää. Mä en voi kuitenkaan kuolla nyt, koska täällä o liikaa tärkeitä ihmisiä. Mä vittu painan melkein 80 vitun kiloa. Siis voi saatana mä oon läski. Ja mittasin sen viimeviikonloppuna, että se on varmaan jo tosi lähellä sitä 80kg.

Viiltelemättömyys on pysynyt jo viikon. Musta vaan ei oo pitkään aikaan tuntunu näin pahalta tässä maailmassa. Mun ei oo pitkään aikaan ennen edellistä viiltely kertaa tehnyt mieli näin paljo joka vitun päivä vetää ranteita auki. Mun ei oo koskaan tehny näin paljo mieli vetää koko kehoo ruville. Haluaisin oikeasti vetää viiltoja vain kädet ja jalat täyteen. Ehkä se helpottais mun oloa edes vähän. Mä en oikeasti pysy hengissä ilman viiltelyä.

Mietin, että voisin ilmoittaa psykologille, että lopetan käynnit, koska ei niistä kuitenkaan ole mitään apua. Mua ei yksinkertaisesti auta se, että puhun jollekin vieraalle ihmiselle asioita, jotka ei vittuakaan sitä kiinnosta. On olemassa ihmisiä, jotka hyötyis siitä. Jos mä käyn psykologilla, niin vien vain niiden aikaa. Mä en ansaitse niitä käyntejä. Mä oon liian huono ihminen sellaiseen.

En ole ihan varma selviänkö viiltelemättä viikonloppuun. Mun oikeasti tekee niin helvetisti mieli. Mutta enhän mä täälläkään voi viiltää. Mut nähtäisiin ihan varmasti. Mä en halua, että kukaan näkee mut ranteet verillä.