Mulla oli eilen nuorisopsykiatrille aika. Vihdoin. Koulupsykologi viivytti ja viivytti lähetteen tekemistä ja siksi aika oli vasta nyt, vaikka olisin kyllä tarvinnut sen jo paaljon aikaisemmin. Eilinen käynti tosin oli ns. se tutustumiskäynti, eikä mitään vielä puhuttu.
Tää postaus tulee suoraan mun ajatuksista ja jos tuntuu pahalta lukee nii lopeta. Mä en tuu kenellekkään puhuun näin suoraan juurikin sen takia, että se kuulostaa niin kamalalta.
Tällä hetkellä mä ihan oikeasti pelkään itteeni. Ja mä pelkään miljoonaa muutakin asiaa. Mutta eniten itseäni.
Mun pää on ihan solmussa ja tuntuu, ettei missään ole mitään järkeä. Kaverit riitelee ja pelottaa et menetän ne nyt sitten ihan kokonaan.
Tänään huusin pikkusiskolle, koska se ei syönyt ruokiaan, ja se kun nään kuinka sillä valuu kyyneleet mun takia silmistä. Se tuntui niin pahalle. Mä oon paha.
Suoraan sanottuna mulla on nyt viimeiset viisi päivää ollut kokoajan sellainen olo, että mun pitäis viiltää. Oon kuitenkin antanut terien pysyä hyllyllä.
Kuitenkin musta on tuntunut, että mitä helvetin järkee mun on viiltää, kun voisin samantien vain tappaa itseni. Eihän mun ole mitään järkee kituuttaa itseeni täällä yksin ja samalla tuhoten muitten ihmisten elämän. Helvetti mä oon niin vitun paha, ettei mun pitäis antaa elää.
Miksei joku voi tulla tappamaan mut, en mä itse kuitenkaan uskalla.
Mulla ei ihan oikeasti ole tässä maailmassa enää mitään, miksi mä siis oon vielä täällä?
Mä vihaan itteeni. Ihan helvetisti.
Eniten mä kuitenkin pelkään, että mitä jos mä oikeesti sekoan tässä joku päivä ja kuolen. Kaikista pahinta on pelätä sitä, mitä toivoo eniten.
Ajattelin tehdä tällä viikolla joka päivä postauksen, katsotaan onnistunko :)
Tsemppiä sulle! Ja toivottavasti saat apua <3 Aina on joku joka välittää :)
VastaaPoistaKiitos! <3
PoistaAjattelin, etten kirjoita mitään, jos en osaisikaan sanoa oikeita sanoja. Toivon, että jaksat taistella, vaikka sulla onkin nyt vaikeaa. Tunnistan jokaisen tunteen, joita sä täällä blogissa kuvailet, oon pahoillani että sä joudut käymään läpi niitä, kun et oo niitä ansainnu. Oot kuitenki vahvempi mitä sun ahdistus, tiedän että oot, ja tuut pääseen siitä irti kun jaksat odottaa. Muista että sä saat olla heikko ja saat kipuilla, eikä siinä oo mitään väärää. Mutta älä lakkaa yrittämästä vielä. Älä vihaa itseäs. Vihaa sun sairautta ja ahdistusta, vihaa sitä pelkoa ja kipua, se voi auttaa sua jaksamaan taistella sitä vastaan. Mutta älä pieni vihaa itseäsi, sä oot ihan eri asia kun sun kipu. Niin kauan kun vihaat itseäs, sä taistelet itseäs vastaan. Silloin et voi voittaa. Yritä muistaa, että sä teet kaiken niin hyvin kuin pystyt, kukaan ei vaadi sulta yhtään sen enempää eikä sunkaan pidä vaatia. Et ole paha ihminen, sä olet aivan ihana.
VastaaPoista''Älä pelkää, älä pelkää, sinä et pääse putoamaan,
rakastettu on oikea nimesi ja tulee nimenäsi olemaan.''
Voimia <3
Apua❤ mä en ollut huomannut tätä kommenttia, sori. mä en voi tajuta miten sä voit sanoo jotain noin kaunista mulle. Siis niiku oikeesti :o
PoistaMulle osaa sanoa. Mulle ei voi sanoa vääriä sanoja. Siis et usko kuinka paljon toi kommentti merkitsi mulle, ja muotoilit sen juuri oikein. KIITOS!❤❤