Kokeilin uutta, se ei ollut hyvä.

TRIGGERWARNING

Eilinen meni vähän perseelleen. Heti aamusta asti olin todella ahdistunut jostain tuntemattomasta syystä. Koko päivän tunsin olevani yksinäinen, koska olin asuntolassa tottunut, että ihmisiä on ympärillä. Ahdistus ei lakannut päivän aikana ja niinpä minulla on nyt viiltely jäljet kädessä. Se mikä oli uutta oli, että viiltelin myös oikeaan reiteen.

Käsi ei ole ollenkaan kipeä, mutta reiteen sattuu. Poikkeuksellista muihin viiltelykertoihin teki myös se, että menin viiltelyn jälkeen suihkuun ja pesin kuivuneet veret pois. Yleensä se niiden irtoaminen on ollut se asia, mikä tekee seuraava kipeää. Siinä oli sekä hyviä, että huonoja puolia. Mun arvet näyttää nyt sen ansiosta ainakin viikon vanhoilta, en tiedä onko se hyvä vai huono. En muista viillelleeni, koska kipua ei tunnu ja esim. kun tänään riuhdoin housut pois, olin unohtanut viillelleeni ja yksi arpi aukesi vähän.

Mä haluan vain takaisin sinne asuntolaan. Siellä on ihmisiä, eikä mun olo ole niin yksinäinen.

Kuitenkin mulla on huono omatunto, kun en ole kotona suojelemassa pieniä isän huutamiselta.
Mä en tiedä, mikä mua nykyään vaivaa, mutta eilen kun isä huusi, sain ahdistuskohtauksen. Vaikka se ei huutanut edes mulle vaan äidille. Musta tuntu, että silti se oli mun syytä, koska se olisi halunnut viettää hauskan päivän koko perheen kesken, koska meidän perhe ei ollut ollut minun takiani koolla vähään aikaan. Kuulin, että isä oli huutanut kaikkina iltoina kun olin poissa. Mä haluan suojella pieniä siltä pelolta.

Mua pelottaa, kun pikkuveli on selvästi tulossa murrosikään ja alkaa pistää vastaan. Mä en halua, että isä huutaa sille. Mä haluan, että isä huutaa vain mulle, ettei kukaan muu kärsi. Mä ansaitsen kärsiä. Mä oon huonompi kuin muut jo valmiiksi, en halua, että pienet vajoaa yhtä syvälle kuin mä. Se olisi kamalaa.