Vitun isä

Mä en tiedä mistä aloittaisin. Eilen oli niiin mielialanvaihtelu päivä, etten oikein tiedä miten kirjoittaa. Aamulla herätessä ei ollut krapulaa ja kaikki oli vielä hyvin. Oli muistikuvia edellisestä päivästä ja siitä, että olin saanut haleja.

Se ryyppyreissu meni niin hyvin, että päätettiin ottaa eilen vielä uusiksi, ennenkuin kaveri2 lähtee. Meillä oli sovittu, että kyyti tulee kuudelta, ja koska meidän olisi pitänyt tulla niin aikaisin kotiin, (Enkä todellakaan halunnut jäädä tälläkään kertaa kiinni vanhemmilleni) pystytettiin me teltta metsään.

Mutta nyt tiedän, ettei meille voi kutsua kavereita. Mä vihaan isää. Se on vittu eniten perseestä maailmassa. 

Meillä oli tarkoitus olla ruoaksi kasvissosekeittoa, koska kaveri2 on vegetaristi. Isä oli päättänyt alkaa leipomaan itämaista leipää. Se tarkoittaa, ettei keittiöön saa mennä. Voitte vain kuvitella sen tunteen, kun kaverit valittaa nälkää, ja isä huutaa minulle jos edes astun keittiöön. Minua nolotti. Ihan saatanasti. 

Ja kaiken kruunasi se, että äiti oli jumissa suihkussa, koska kuumuus heikentää häntä. Siellä oli ihan järkyttävän kuuma, ja ovea ei voinut pitää auki, koska isä oli leipomassa. Mä olin ihan vitun huolissaan äidistä.

Muistuttakaa mua jos meinaan kutsua kavereita meille kotin, että ei. Se ei toimi. Kaverit eivät olleet moksiskaan, ja olivat lähinnä innoissaan, kun pääsevät juomaan, mutta mä pidätin itkua. Mä vittu vihasin isää enemmän kuin koskaan. Kun olin noin kymmenennen kerran käynyt äidin luona ja isä oli noin kymmenennen kerran huutanut minulle siitä, ettei keittiön läpi saa kävellä, päätimme lähteä pystyttämään teltan.

Okei nyt triggerwarning viivojen välissä

-----------------------------------------------------------------------------------

Matkalla pystyttämään telttaa liukastuin oikeasti vahingossa, mutta nyt minulla on ihana vasen polvi todella kauniisti juuri sen näköinen kun olisin viillellyt siihen. Minulla oli vain minishorsit jalassa, joten tottakai kivestä jää jälkeä. Kaverit kauhistelivat sitä. Oikeastikkin se näytti pahalta, mutta autoin ensin pystyttämään teltan, koska olin sinne asti tullut. Ja koska nautin kun jalastani vuosi verta. Vittu mä oon sairas D:

Mutta siitä, kun olen vinut viltää on niiiin kauan, että se tuntui ainoastaan hyvältä. Ainoa häiritsevä asia oli, ettei jalalle voinut ihan täysin nojata kun siihen sattui, mutta se ei haitannut. Mä en vittu tiedä miten mä voin pysyä terästä erossa loppuelämäni, kun se kun verta vuotaa tuntuu niin hyvältä. 

------------------------------------------------------------------------------------

Mutta koska olin saanut verta vuotavan haavan, joka oli ihan sammaleessa, ja muussa, mitä nyt metsästä voi jalkaan tarttua, minun piti tietysti puhdistaa se.

Siinä vaiheessa kun isä vielä tässäkin vaiheessa jaksoi huutaa keittiöön tulemisesta sattui. Varsinkin kun lääkekaappi, jossa laastarit yms ovat, on keittiössä.

Ja kun äiti oli edelleenkin suihkussa ja ruokaa ei vieläkään ollut tarjota kavereille.

Puhdistin haavan (En osaa puhdistaa haavaa, mutta tein parhaani :DD) ja lähdimme kavereiden kanssa hakemaan ruokaa kaupasta ja odottamaan kyytiä. Mä en ole koskaan ollut niin häpeissäni perheestäni, mutta kuitenkin niin huolissani äidistä. Hän oli ollut suihkussa jo 4 tuntia.

Kun lopulta pääsimme juomaan, aloitin samantien. Minulla oli oikeastaan hauskaa, ja sain tietää, että äiti pääsi pois suihkusta, joten kaikki oli hyvin. Sain tutustua uuteen ihmiseen. Sain uuden kaverin. Minulla oli tästä ihmisestä hirveät ennakkoluulot, mutta hän olikin ihana ihminen. 

Kun ilta päättyi ja kello oli vähän yli kaksi yöllä pääsimme telttaan. Se oli ahdistavin paikka missä olen ikinä käynyt. Sen katto oli niin matalalla, että olin varma, että tukehdun. Nukuin reunassa ja teltta oli varmaan tarkoitettu kahdelle hengelle. Meitä oli kuitenkin kolme.

Ahdistusta lisäsi se, että kaveri1 nukkui minussa kiinni ja itse nukuin jo seinän päällä. Oli niiiin lähellä, etten lähtenyt koko teltasta. Itkin vain hiljaa, enkä uskaltanut sulkea silmiäni. Jossain vaiheessa kuitenkin nukahdin. 

Heräsin kuudelta aamulla, ja makasin kolme tuntia kaveri1n alla. Sitten purimme leiriytymisemme ja lähdimme kotiin. Siellä oli kaikki hyvin. Mutta telttaan en mene enää koskaan.

Sori, tuli megapitkä teksti. Mulla on yks oikeeki aihe, ja kirjoitan siitä varmaan tässä joku päivä. Kiitos jos jaksoit lukea!<3