Jälleen kerran kirjoitan täältä mummolasta toivoen, ettei kukaan tule huoneeseen. Kokoajan on vain tunne, että mä haluan kirjoittaa. Se vain on niin vaikeaa tehdä täällä salassa.
Mutta arvatkaa mitä: Mulla on ollu tänän superkiva päivä!Täällä on ollut tos lämmintä ja nytkin mittari näyttää 27 astetta.
Mä oon uinut täällä mummolassa tosi paljon ja tänäänkin käytiin uimassa, kun ranta on tuossa ihan pihassa. Mun arvet näkyy, mutten jaksa antaa niiden häiritä, koska ne on kuitenkin todella vaaleita, enkä usko, että kukaan saa niistä traumoja.
Sain tänään myös tietää, että huomenna saan iki oman läppärin lukiota varten. Mä en ihan oikeasti kestä. Mä vittu saan oman läppärin, ja voin kirjoittaa jatkossa teille ihan milloin haluan!
Kävin tänään Parturissa ja mulle sattui superkiva parturi. Se oli oikeasti mukava, ja rakastan näitä mun uusia terveempiä hiuksia.
Mä en tiedä miksi, mutta musta tuntuu jotenkin väärältä kirjoittaa tällaisesta onnistuneemmasta päivästä, vaikka niitä onkin todella vähän. Tuntuu, kuin tällaiset postaukset ei vain kuuluisi mun blogiin. Mutta sittenkun miettii, joissakin blogeissa on vain tällaisia postauksia, eikä sekään ole hyvä. En vain voi uskoa, että jonkun elämä olisi jatkuvasti tällaista. Tavallaan on hyvä, että minulta tulee tällaisiakin postauksia, koska uskon, että ne joilla menee eivät sitten pidä minun blogiani todellisena. Tosiasiahan on, ettei kenelläkään voi mennä myöskään jatkuvasti huonosti.
Toisaalta ikävä kavereita kohtaan on edelleen kova, mutta se että juttelemme snäpissä auttaa siihen. Mä vain haluaisin nähdä ne livenä ja halata niitä, mutta kaikkea ei voi saada. Huomenna nänkin kaveri1tä. Ehkä mä selviänkin ilman niitä.
Ette arvaa, kuinka paljon toivoisin, että kaikilla maailman ihmisillä olisi ollut yhtä hyvä päiv'ä kuin minulla. Toivottavasti edes teillä oli kiva päivä!
Näin! Välillä on hyviäkin päiviä.
VastaaPoista