keskiviikko 2. maaliskuuta 2016

Paine viillellä


 

Kyllä mä viiltelin eilen, mutta ne olivat pienimmät jäljet mitä olen koskaan tehnyt. Havahduin kesken kaiken siihen, miten typerää se on.

Mutten tullut kirjoittamaan siitä, vaan ihan muusta.

Tulin kirjoittamaan siitä, että jos et tee jotain viikkoon tai kuukauteen, tarkoittaa se joidenkin mielestä, että et ole sitä koskaan tehnytkään tai että olet lopettanut.

En nyt osaa kirjoittaa sujuvasti, mutta en yritä sanoa, että haen viiltelyllä huomiota. En vain halua, että kun kerron sossulle, etten ole viillellyt kolmeen viikkoon niin tämä kysyy, että olenko lopettanut. En käytännössä voinut vastata kysymykseen, että olen. En ole, tiesin sen. Olin tauolla, koska serkun rippijuhlissa piti pystyä olemaan lyhythihaisella mekolla. Teki mieli vain haistattaa sossulle vitut, mutta sanoin, etten todennäköisesti ole. Lopulta se kirjoitti lappuun, että viiltely on vähentynyt. Ja vitut mitää vähentyny oo.

Ihan oikeasti, miten se voi luulla, että vain lopetan. En minä pysty päättämään sellaista, ja jos päätän, niin heti on seuraavana iltana kädet auki…

Eilen viiltelin, koska ahdisti. Elämä ahdisti, mutta ensimmäistä kertaa kesken viiltelyn tuli olo, kuinka tyhmää se on, ja käteen tuli vain juuri ja juuri vertavuotavia jälkiä. Mutta ehkä ilman tätä sossun kommenttia olisin ehkä ollut viiltämättä kokonaan.
Sori ihan huono teksti, en vain voinut olla kirjoittamatta.

1 kommentti:

  1. Se on hyvä alku, kun huomaa miten typerää se on. Mutta se ei tarkoita sitä, että pystyis lopettamaan noin vain.
    Täällä saman asian kanssa taisteleva, en nyt mitää kummempaa voi sanoo ku et tsemppii <3

    VastaaPoista