torstai 3. elokuuta 2017

Stressi huitelee niin korkeella, etten enää edes yletä siihen

Te ette usko kuin monta kertaa mul on ollu tarkotus kirjottaa postaus tässä, mutta sittenkun haluaisin lisätä siihen kuvan ja se ei onnistu niin menee kaikki motivaatio. En tajua miten sen saa laitettua jotenkin helpommin kuin tavalla jolla olen laittanut, eikä sekään enää jostain syystä toimi.

Mutta arvatkaas mitä? Kyllä, olen erittäin hukassa edelleen itseni kanssa, mutta muuten mulla menee paremmin kuin pari viikkoa sitten kun viimeksi lisäsin postauksen. Mä oon nyt pari kertaa nähnyt yhtä tyttöä ja voin sanoa, että olen aika ihastunut. Tää tunne on ehkä parasta koskaan ja se peittää alleen kaiken pahan olon. Ihanaa on myös, että se tykkää musta takaisin. Koulun alku alkoi pelottaa myös vaikka sitä olen tähän asti odottanut. Se lähtee kouluun kauemmas ja muuttaa sinne asumaan ja nyt kun näimme toissa päivänä, niin mulla on jo hirmuinen ikävä.

Mä omistan varmaan jonkun läheisyysriippuvuuden tai jotain, mutta voisin olla kokoajan halimassa jotain ja mieluiten tätä j:tä josta äsken puhuin. Kun toissapäivänä katsoimme yhdessä netflixiä ja olin ihan hänessä kiinni ja makasimme vain ihan hiljaa. Nenät oli kiinni toisissaan ja jalat lomittain. Vähän paijattiin toistemme poskia. Se oli vain aivan ihanaa.

Mutta muuten stressitasoni on pilvissä. Pitäisi ostaa wanhojen mekko ja jostain pitäisi parikin saada. Pitäisi tietää mitä haluan j:n kanssa vai haluanko mitään. Pitäisi alkaa valmistautumaan koulun alkuun ja siihen, että taas pitää opiskella. Mutta eniten stressaa wanhat ja kaikki draama mitä kavereiden välillä on.

Haluaisin laihtuakin vielä ja se lisää stressiä koska minulla on tavoite johon haluan päästä ennen kuin koulut alkaa. Olen kesän aikana laihtunut 5kg ja ihan suht ylpeä itsestäni, mutta vieläkin ollaan ylipainon puolella. Pitäisi juosta, niin paino tippuisi nopeampaa, mutta juokseminen ahdistaa. Olen niin huono siinä, mutta ilman treeniä en voi paremmaksikaan tulla. Jotenkin pitäisi vain ottaa itseäni niskasta, jotta pääsen tavoitteeseen, koska se ei edes ole mahdoton, mutta on vain niin vaikeaa pudottaa painoa terveellisesti. Tuntuu hullulta, että pitää syödä, jotta laihtuu. Niinkai se vain on.

Jälleen kerran super sekava postaus, mutta ehkä saitte jotain irti siitä. Kirjoitan vielä toisen järkevämmän tähän perän, mutta halusin kertoa kuulumiseni erissä, koska ne ei liity aiheeseen mitenkään.

Ja mulla ois kuvia näitä postauksia varten, mutten saa niitä näihin, jos joku osaa auttaa niin olisi todella kiva ja saisin enemmän motivaatiotakin tähän blogiin. Kiitos

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti