sunnuntai 17. huhtikuuta 2016

Hunaja kuoli D:

Eilen kirjoitinkin siitä, kun marsuni, Hunaja oli sairas. Illalla kun kaverit olivat tulleet jo meille, menin käymään yläkerrassa. Kaverit pelasivat alhaalla xboxilla. Menin täyttämään yhtä pulloa ja huomasin, että Hunaja makaa siellä kopissaan. Voitte vain kuvitella sen järkytyksen ja ahdistuksen määrän.

Ensimmäisenä mulle iski paniikki. Mietin vain, mitä sanon kavereille. Tärisin ihan vitusti. Tuntu, että mun sydän lopettaa kohta toimintansa, kun se hakkas niin vitun lujaa.

Menin sitten sanomaan, että meillä on ruumis ja tuntu et räjähdän siihen paikkaan. Kaverit tuli katsomaan Hunajaa. Ensimmäinen kommentti taisi olla, että se pitää viedä pois, ettei se rupea haisemaan.

Oli niiiin lähellä, että rupean itkemään. Menin puhelimen kanssa kylpyhuoneeseen lukkojen taakse. Sanoin syyksi kavereiden etsittyä minua sanoin syyksi, että yritin soittaa porukoille ja niin ihan oikeasti yritinkin, mutta suurin syy oli, että minun oli pakko koota itseni. En halunnut hajota lopullisesti kavereiden edessä.

Lopulta sain porukat kiinni, ja äiti neuvoi, mistä löysin laatikon, jossa kantaa Hunaja ulos, että saadaan se haudattua.

Voin sanoa, etten monesti ole noin paljon joutunut pinnistelemään, että olisin normaali.

Kaikkein pahin oli nostaa marsu häkistään laatikkoon: se oli vielä lämmin, joka tarkoittaa, että se oli kuollut juuri sitä ennen kun huomasin.

Me käytiin hautaamassa se metsään, ja sen jälkeen unohdettiin vain koko juttu. Vaikka kuinka monta kertaa oli illan aikana lähellä, että olisin ruvennut itkemään, mutta onneksi sain koottua itseni.
R.I.P Hunajakakku <3

2 kommenttia:

  1. Otan osaa <3 kyllä omaa lemmikkiä saa ja pitää surra, jos siltä tuntuu. Ei siinä ole mitään pahaa, pahempi se on jättää käsittelemättä asia kokonaan. Mulla on kans vuosia sitten ollut marsu, joka kuoli jonkinlaisen synnynnäisen sairauden vuoksi - koskaan ei saatu selville, mikä se oli. Mutta tiedän kokemuksesta, kuinka kamalaa on nähdä oma lemmikki elottomana :/ voimia sulle!

    http://turkoosivadelma.blogspot.fi

    VastaaPoista