älä lue, triggerwarning. Iha vitun sairasta tekstii

Edit// muutin otsikon tällee jälkikätee ettei se houkuttele tänne ketään itsetuhosii ihmisii koska halun ettei kukaan kuole. Jos sul on itsetuhosii ajatuksii nii hare apua, niin mäki tein ja nyt mun on parempi olla./


Mä en ole nähnyt tänään yhtään ihmistä. Mua ahdistaa ihan vitusti. Mä oon ollut vain kotona ja kuunnellut musiikkia. Ainoa jolle oon puhunut on koira ja periscope lähetys, jota ei olisi pitänyt tehdä. Tuntuu, että sekoan jos isä ei tule kohta kotiin ja se on viimeinen asia, mitä toivon.

Mä kävin käyttämässä koiraa metsälenkin. Se oli ahdistavaa. Mua ei olisi yhtään huvittanut, mutta mä tiesin, että sitä on pakko käyttää. Kun pääsin järven rantaan ja näin millin ohuen jään, mun teki enemmän kuin koskaan mennä järveen ja nukkua pois. Mä kävelin ihan vesirajaan ja kastelin jo kenkäni, kunnes huomasin koiran katseen ja en pystynyt siihen. Menin kauemmas vedestä ja ahdistuin. Mä en oikeasti jaksa.

Kumpa täällä olisi joku, joka voisi vahtia minua. Mä oksensinkin tänään kun ahdisti tää yksinäisyys niin helvetisti. Mä oon vittu ollu päivän eristyksissä ihmisistä ja nyt tää on jo tällaista. Mä oon kyllä kaikkea muuta kuin introvertti. Siis musta tuntuu välillä asuntolassakin siltä kuin sekoaisin siihen yksinäisyyteen, vaikkakin samassa rakennuksessa on monta ihmistä. Mikä mua vaivaa? Oonko mä oikeasti vain hullu?

Ei ehkä ollut järkevää kirjoittaa nyt, koska kyyneleet vaan valuu silmistä ja kirjoittamisesta ei oikeasti meinaa tulla mitään, mutta mun oli pakko purkaa tää kaikki jonnekin.