Mun jouluperinteet

Mulle joulu on aina ollut tärkeä juhla. Kun olin ihan pieni kirjoitin pukille toivelistan jo elokuussa ja sen jälkeen joka ikinen päivä piti laskea, kuinka monta yötä siihen jouluaattoon onkaan. Tonttuja varottiin tarkasti, koska olisihan se ollut hirveää jos niitä risuja olisi tullut. Vaikka joulun lumo onkin vähän lapsuudesta haihtunut, on joulu silti mulle tosi tärkee. 

Meidän joulu alkaa aina marraskuun viimeisestä viikonlopusta. Silloin laitetaan koristeita ympäri taloa. Joulukalenterit on ostettu jo marraskuun alussa ja jo joulukuuta odotetaan hurjasti. Marraskuun viimeisellä viikolla pikkusiskoillani on tapana kirjoittaa ylös, mitä he arvaavat mistäkin luukusta tulevan. Se joka saa enemmän oikein voittaa. 

Kun olin pieni, meillä oli tapana olla joka toinen joulu isäni vanhemmilla ja joka toinen äitini vanhemmilla. Nykyään se on siirtynyt siihen, että olemme äitini vanhemmilla, koska se on yksinkertaisesti helpompaa. Äidin vanhemmat asuvat lähempänä ja heillä on isompi talo. 

Joululaulut soivat koko joulukuun ja pipareita ja joulutorttuja on jatkuvasti tarjolla iltapalaksi. Kalenterin luukkuja availlaan ja kokoajan valmistaudutaan siihen, kun pakataan tavarat autoon ja lähdetään ajamaan kohti mummolaa. 

Mummolaan päästyä tulee pieni jännityksen tunne kun näkee miten paljon erilaisia ruokia on taas valmisteltu tai ollaan valmistamassa. Parhaan mukaan koitetaan auttaa isovanhempia ja ollaan yhdessä. Mummolaan mennään yleensä viimeistään aatonaattona ja siellä ollaan Tapaninpäivää asti tai pidempäänkin.

Jouluaattossa on tarkka kaava, millä se menee. Isovanhempani heräävät jo aamukuuden aikaan valmistelemaan päivää. Aamu kahdeksan aikaan syödään kaurapuuroa ja leipää ja saadaan jo ehkä maistaa jouluksi tehtyjä leivänpäällisiä. Sen jälkeen katsotaan, tottakai, joulupukin kuumalinjaa, ainakin siihen asti, että joku aikuisista tulee käskemään pihalle, että maltamme odottaa iltaan asti. Yleensä tässä vaiheessa olen tottunut lähtemään Tuitun kanssa joulukävelylle. Kävelemme rauhassa 6km lenkin ja katselemme kiireisiä ihmisiä ja jouluvaloja ikkunoissa. 

Takaisin päästyä on jo joulupuuron aika. Syödään ja pappa soittaa joululauluja pianolla. Katsotaan televisiosta joulurauhan julistus ja fiilistellään sitä. Seuraavat 4 tuntia tuntuvat ikuisuudelta kun lahjoja ilmestyy pikkuhiljaa kuusen alle sitä mukaa kun ne valmistuvat. Viimeisiä jouluruokia valmistellaan ja jännityksellä odotetaan. Joulupukkia meillä ei enää käy kun nuorinkin siskoni on jo 8-vuotias, mutta yleensä pukki olisi tullut siinä 4 jälkeen. 

Syödään. Niiin paljon hyvää ruokaa. Sitten vielä jälkiruokaa. Ihan ähky, mutta vielä pitää syödä vähän kun on niin hyvää. Joskus ilta kuuden aikaan kokoonnumme mummolan olohuoneeseen kun viimeisetki lahjat ovat ilmestyneet kuusen alle. Laulamme yhdessä joululauluvihkosta joululauluja ja kun pienet tuskastuvat me lapset jaamme paketit ja yleensä sen jälkeen aikuiset katselevat kun lapset avaavat lahjat. Kun lapset ovat saaneet paketit auki on aikuisilla hetki avata lahjansa. Tutkitaan lahjoja ja isä juo kahvia. Kerätään roskat pois ja ollaan yhdessä.

Koira ei saa mummolassa tulla sisälle kuin syömään ja se viettää aikansa lämmitetyssä leikkimökissä, mutta lahjojen avaamisen jälkeen koira haetaan syömään ja avaamaan lahjansa. Sen jälkeen lähden käyttämään sitä lenkillä joulumusiikkien soidessa kuulokkeista.

Takaisin tullessani saatamme syödä vielä jotain hedelmiä ja pienten on aika mennä nukkumaan. Isovanhempani käyvät jouluyön kirkossa ja muutamalla kerralla olen lähtenyt mukaankin, mutta se riippuu hyvin paljon sen hetkisestä mielialasta. 

Seuraavana aamuna saa leivänpäälle kaikkea hyvää, mitä edellisenä päivänä on ollut tarjolla. Serkkuja perheineen alkaa saapua paikalle ja teemme jotain yhdessä. Illalla syömme taas jouluruokia ja yleensä sinne on tullut vielä montaa uutta ruokaa, jota ei edes edellisenä päivänä ollut tarjolla. On se joulu vaan ihana. 

Millaisia jouluperinteitä teillä on?