Keskellä stressiä, enkä ees stressaa, oonko rikki?

Mulla on koeviikko just menossa. Mun pitäisi stressata kaikkea ja olla ihan kokoajan vain lukemassa kokeisiin. Mä en jaksa. Joten en lue :D Tiedän, että se vaikuttaa numeroihin, mutta tällä hetkellä mulle on ihan sama, mitä sieltä tulee. Jos tulee paskoja nueroita, niin ihan sama, kunhan edes pääsisin läpi. Ja ihan sama vaikka en edes pääsisi läpi. Ainahan ne kokeet voi uusia. Tiedän, että tälläkin hetkellä olisi paaaljon järkevämpää tehdä sitä maanteidon tehtävää, jonka kaivoin jo esillekkin, mutta tuli vain sellainen olo, että tällä hetkellä kirjoitankin paljon mielummin tänne :DD

Muutenkin mulla on ollu motivaatio kaikesta vähän hukassa... En saa oikein mitään aikaiseksi ja tuntuu, ett kaikki mitä teen on ihan turhaa. Psykologiakaan ei kiinnosta nähdä minua. Olemme sopineet tapaamiset viikon välein, mutta nytkin hän sai sovittua seuraavan tapaamisen kolmen viikon päähän. Sanoisin, että niistä käynneistä olisi huomattavasti suurempi apu jos niitä olisi edes suurinpiirtein niin lähekkäin, että muistaisin, mitä edellisellä kerralla puhuttiin tai oli tapahtunut. 

Oon huomannu et mun ahdistuskaudet on pelottavan ajoittuvia. Ne iskee aina tiettyn ajan välein eli vähintään kahdenviikon välein, yleensä useamminkin. Jos tapaamisia on kerran kuussa, en edes muista mikä se asia, mikä silloin ahdisti oli. 

Mietin, että voisin tehdä kuvapostauksen tänne nyt jollain kerralla, kun huomasin kuinka monta hyvää kuvaa puhelimessani olisi :D Mutta joo nyt palaan mantsan tehtävään, bye! :*